Oon yhä olemassa, anteeksi sekin. Mut mitään kerrottavaa mulla ei kyllä oo, vaikka onkin tapahtunut kauheasti kaikkea, en voi sitä näin julkisesti netissä kertoa:C

musta tuntuu, että tää bloggaus ei loppuen lopuksi oo mun juttu. Asioista kirjoittaa helpommin yksityiseen päiväkirjaan, kun ei tartte miettiä mitä kirjoittaa. Ja on helpompi vuodattaa päiväkirjalle omaa elämäänsä, kuin leikkiä fiksua ja filmaattista netissä.

Katotaan nyt mitä tästä tulee...

3.6

Rakas päiväkirja!

Lomaa on kulunut jo kolme ja puoli päivää. Sää on mennyt huonompaan suuntaan.

Lähden tänään riparille, isosena. Ensimmäistä kertaa isosena. Jännittää, pelottaa, ahdistaa, kauhistuttaa, pissattaa....

Mulla on hervottoman kokoinen säkki tavaraa. Se on niinkuin vaatekaappi vaakatasossa. Päätytaskut ovat samankokoisia kuin koulureppuni. Mulle nauretaan:X

Eipä muuta.

Viikko korvessa tarkoittaa sitä, etten ehdi (voi) kirjoittaa viikkoon. Mutta olen yhä olemassa, ehkä.

2. lomapäivä.

Tänään ulkona ei oo ollut yhtä lämmin kuin eilen, kuten ehkä olette huomanneet?

 Heräsin puoli yhdeksältä, ja siivosin yhden kamalan kaapin, joka on ollut täynnä rojua ainakin 5 vuotta, miltei koskemattomana. Seitsemän ja puoli tuntia, 5 muovipussillista roskia ja kaksi paperikassia paperijätettä kierrätykseen. Oli mielenkiintoista lukea tarinoita, joita olen kírjoittanut joskus kymmenenvuotiaana. Mitään suurempia löytöjä en kuitenkaan tehnyt, pettymys suurelle seikkailulleni Tuntemattomaan.

Mutta kerrankin sain vanhemmat myhäilemään tyytyväisinä imuroituani huoneeni vielä perin pohjin siivosurakkani päätteeksi.

Alkaa vähän jo tylsistyttämään tämä loma, pitäisi saada jotain aktiviteettia.

Huomenta kaikille unikeoille!

Loman ensimmäinen päivä ja sunnuntai. Olen ihanan tehokas ja pirteä ihminen! Heräsin nimittäin 06.14. Olen jo mm. käynyt "pitkällä" pyörälenkillä ostamassa mm. lahjapaperia, viettänyt  pari tuntia kaverin trampalla loikoillen ja tietty syönyt!

Ulkona on varjossa n. 24 astetta, aurinko paistaa, eikä ole kiire minnekään. Voisiko loma paremmin alkaa?

Ainut asia mikä mua hiukan rassaa, on Norjan viisuvoitto. Sanokaa pois, oon ehkä hiukan hidas ihminen, kun nyt alan valittaa, mutta youtube on tossa auki. Britannian It is my time, on vaan niin hyvä (tai no en kyllä tiedä... parempi kuin norja kuitenkin)! Enkä diggaa ollenkaan sitä norjan faitytalea. Ja suuri vääryys on että SUOMI jäi viimeiseksi. En nyt ehkä meidän biisiä taivaaseen asti kehuisi, mutta oli siellä paljon huonompiakin biisejä!

Mutta valoisa puoli on, että viisut ovat siis ensi vuonna norjassa! Naapuriin voisi vaikka matkustaakin katsomaan... No ei tod. mutta hyvä että teoreettinen mahdollisuus on kuitenkin olemassa. Ja viisut eivät rasita vauraan Norjan taloutta niin pahasti, joten oli käytännöllistäkin, että se vei viisut eikä joku Islanti, jonka talous on ihan kuralla. Nyt alkaa muistuttaa liikaa koulun yhteiskuntaopintunteja, joten lopetan.

Se vaan vielä, että musta viisut ei oo ollenkaan niin huono juttu, kun jotkut ajattelee. Eihän ne biisit aina kovin hyviä oo, ja esiintyjätkin vähän mitä sattuu, mutta viihdettä se on huonokin viihde.

Nyt se on ohi!!! Yhdeksän vuotta uurastusta, ja tänään todistus ja ruusu kouraan, ja ulos aurinkoon ja kotiin ja vapauteen!

Ei sitä vielä käsitäkään, että nyt tosiaan on loma. Vanhempani ovat opettajia, ja pienestä pitäen meillä on vietetty kunnon kymmenenviikkoiset lomat matkustellen ja sukuloiden. Ja vaikea mun on ajatellakaan ihmisiä, joilla on lomaa tasan neljä viikkoa! Mutta olen hakemassa opettajakoulutukseen lukion jälkeen, joten sitä ongelmaa en toivottavasti joudu henkilökohtaisesti käsittelemään...

Yksiäkään ylppäreitä ei tänä(kään) vuotena tarjoutunut, joten luvassa on illalla perinteiset lomanalkajaiset ystäväporukalla. Tämä on elämää!